PYRAMIDI

Suomalainen urheilujärjestelmä perustuu pyramidi-ajatteluun.

Pyramidi kuvaa sitä, miten suuresta harrastajajoukosta nousee niitä, jotka
ovat muita lahjakkaampia. Mitä haastavampaa urheilu on, sitä pienempi joukko yltää mukaan.
Pyramidi-ajattelussa harrasteurheilijoiden paljous on edellytys huippujen kehittymiselle.

Pyramidimallin menestyksekkäimmät käyttäjätahot ovat löytyneet DDR:n ja Neuvostoliiton urheilukoneistoista. Pyramidia hallitaan suuntaamalla resurssit joko pyramidin huippuun tai sen pohjaan riippuen siitä, kumpi suunta näyttää sillä hetkellä tehokkaammalta.

Ongelmana on se, että suoritukset joiden perusteella urheilijavalintoja tehdään  eivät kerro kaikkea urheilijan potentiaalista. Haasteena on luoda ryhmien valintakriteerit niin, että valituilla urheilijoilla on edellytykset jatkaa seuraaville tasoille. Millä kriteereillä valintaa tehdään 12-vuotiassa jotta potentiaaliset maajoukkuepelaajat kuuluvat ryhmään ?

Toisena asiana on pyrkiä välttämään ryhmien välisiä vastakkainasetteluita. Hyvä - huonot, edari - harrastajat.

Voitaisiinko puhua vertaisryhmistä joissa on vertaisiaan urheilijoita sen sijaan että ryhmien muodostamisessa korostamme niiden välisiä eroja ?

"Liian aikaisin ja liian vähäisillä tiedoilla tehty huippujen rekrytointi ja toisaalta ”lahjattomien” karsinta on yksi asia, jonka vuoksi ikävuosia 11–15 ei pitäisi tässä suhteessa liikaa korostaa. Erityisesti pojat eivät ole tuossa iässä lähelläkään fyysistä, psyykkistä, tiedollista saati sosiaalista ja emotionaalista kypsyyttään, joten epävarmuustekijöitä varmalle ”lahjakkuuden löytämiselle” on tuossa iässä vielä runsaasti"
Arto Tiihonen, FT, LitL

Seuraavana pari sanaa 5.5.2012 juostavasta Helsinki City Runista